Jokin aika sitten olin kolmatta viikkoa sairaslomalla selän vuoksi. Sen aikana tuli luettua reilu 10 kirjaa. Aloitin  vanhalla suosikillani Stephen Kingillä, kirja oli Tarpeellista tavaraa. Piti otteessaan loppuun asti, jännittävällä Kingin tavalla. Yritin sen jälkeen saada facebookkiin toimintaan divari sivut, mut ei ollu innostuneita joten lopetin sen.

Sen jälkeen jäin koukkuun Belva Plainin kirjoihin ja niitä tuli ahmittua melkeen kaikki teokset. Suosittelen...

Tällä hetkellä menossa on toinen Eila Paynen teos. Tarinat kertovat Karjalan tytöstä Katriinasta. Omat sukujuuret kun sieltä on, niin mielenkiinnolla paneudun aiheeseen. Kirjat ovat kyllä aika lailla uskonnollisia, mutta se on sivuseikka...

Töissä sen verra hiljasta, et ajatukset kerkesivät harhailemaan sinne sun tänne. Pohdittua tuli lähinnä mielialojen vaihteluja...yhden päivän aikana voi mieli mennä laidasta laitaan. Iloisuudesta surullisuuteen ja kaikkea siltä väliltä. Mielelläni on kiire...

Jonkin aikaa seurannu tunnetilojani ja tullut sellaiseen lopputulokseen, et alkuviikko ei oo mua varten. Joka maanantai mieleen juolahtaa lopettaa työt ja jäädä kotiin. Loppuviikko kun alkaa häämöttää, työ tuntuukin loppujen lopuks ihan mukavalta. On sekin sit kans...

Mielialojen vaihtelut...missä tasapainoisuus? Pitäisi löytää ne kadoksissa olevat voimavarat jaksamiseen. Kun masennukseen liittyy vielä suru...se tekee kaikesta vielä raskaampaa. Suru, mikä ei tule koskaan poistumaan elämästäni.

Normi keskiviikko aamu...nuorimmaisen kiukuttelua. Kun vihdoin ja viimein saa toisen sängystä ylös, hetken päästä sohvalla on peiton alla tuhiseva möykky. Eli uudelleen herätys. Sohvan nurkassa aamupala ja uudelleen pieni silmien lepuutus. Kuinkas ollakkaan kun pitäis nousta pukemaan...ei jaksa, ei voi kun on nii vilu. Elämän epäreiluus kun äitee menee myöhempään töihin. Jos hän nyt myöhästyy nii tietenkin se on äiteen vika...ihmeen voimalla tytär kuitenkin lähtee ajoissa kouluun :)

Ihana teini-ikä...